Miksi vireystilojen tunnistaminen on tärkeää? – huomaa myös siirtymävaiheet

Vireystilan tunnistaminen auttaa ymmärtämään ihmisen muuttuvaa toimintakykyä, ennakoimaan kuormitusta ja huomioimaan vireystilojen väliset siirtymät.

Miksi vireystilojen tunnistaminen on tärkeää – erityisesti jo siirtymävaiheessa?

Ihmisen toimintakyky ei ole vakio.

Se vaihtelee päivän, tilanteen, ympäristön, kuormituksen, palautumisen ja käytettävissä olevien voimavarojen mukana. Sama ihminen voi yhdessä tilanteessa pystyä käyttämään taitojaan joustavasti ja toisessa tilanteessa huomattavasti rajallisemmin.

Tämän vuoksi vireystilojen ymmärtäminen on paljon enemmän kuin tietoa hermoston toiminnasta. Se voi muuttaa tapaamme ymmärtää ihmistä. Erityisen merkityksellistä on oppia ymmärtämään, että eri vireystilojen välillä tapahtuu myös siirtymiä.

Vireystila ei ole pysyvä ominaisuus

Vireystila ei määrittele ihmistä. Se on muuttuva osa ihmisen hetkellistä toimintakykyä ja elimistön säätelyä. Tämän ymmärtäminen auttaa erottamaan toisistaan kaksi hyvin erilaista asiaa: millainen ihminen on ja millaiset voimavarat hänellä on juuri tässä tilanteessa käytettävissään. Tällä erolla on valtava merkitys.

Jos tarkastelemme toimintaa vain ihmisen ominaisuutena, saatamme tehdä nopeasti tulkintoja esimerkiksi motivaatiosta, yrittämisestä, osaamisesta tai asenteesta. Hermostolähtöinen näkökulma tuo rinnalle toisen kysymyksen: Miten ihmisen senhetkinen tila vaikuttaa siihen, mihin hän juuri nyt pystyy?

Miksi siirtymävaihe on niin tärkeä?

Usein huomio kiinnittyy vireystilaan vasta silloin, kun kuormitus tai toimintakyvyn muutos on jo merkittävä, mutta ihmisen säätelyn kannalta olennaista on koko prosessi. Turvavireen, ylivireen ja alivireen ymmärtäminen antaa mahdollisuuden tarkastella myös niiden välisiä siirtymiä: sitä, että toimintakyky ja säätely voivat muuttua vähitellen. Tämä muuttaa näkökulmaa olennaisesti.

Sen sijaan, että kiinnostuisimme tilanteesta vasta sen kärjistyttyä, voimme ymmärtää, että merkityksellinen hetki voi olla jo paljon aikaisemmin. Juuri siksi siirtymävaiheiden tunnistamisella voi olla suuri merkitys ennaltaehkäisyssä.

Tunnistaminen mahdollistaa oikea-aikaisuuden

Kun vireystilojen vaihtelua ymmärretään, tukea ei tarvitse rakentaa vain jo syntyneiden tilanteiden ympärille, vaan voidaan pyrkiä toimimaan aikaisemmin. Tämä on olennaista esimerkiksi:

opetuksessa ja kasvatuksessa
neurokirjon ihmisten tukemisessa
kuntoutuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa
työhyvinvoinnissa
johtamisessa
ihmissuhteissa
omassa arjen säätelyssä.

Kyse ei ole ihmisten jatkuvasta tarkkailemisesta eikä vireystilojen kontrolloimisesta. Kyse on ymmärryksestä.

Ymmärtäminen vähentää virhetulkintoja

Vireystilojen tunnistamisen ehkä tärkeimpiä seurauksia on se, että käyttäytymistä ei tarvitse tulkita automaattisesti ihmisen tahdon, persoonallisuuden tai motivaation kautta. Toimintakyky rakentuu aina ihmisen ja tilanteen vuorovaikutuksessa. Kun tämä ymmärretään, kysymys voi muuttua - sen sijaan että kysymme: ”Miksi hän ei vain toimi toisin?” voimme kysyä: ”Mitä hänen toimintakyvylleen tapahtuu tässä tilanteessa?” Tämä on pieni kielellinen muutos, mutta ihmisen kohtaamisen kannalta erittäin suuri.

Tunnistamisen tarkoitus ei ole luokitella

Neuromielen näkökulmasta vireystilojen ymmärtämisen tarkoituksena ei ole sijoittaa ihmisiä lokeroihin:

”Nyt olet turvavireessä.”
”Nyt olet ylivireessä.”
”Nyt olet alivireessä.”

Ihmisen hermoston toiminta on huomattavasti moniulotteisempaa, ja vireystilat ovat ennen kaikkea tapa jäsentää toimintakyvyn ja säätelyn vaihtelua. Tavoitteena ei siis ole oppia määrittelemään ihmistä hänen vireystilansa perusteella - tavoitteena on ymmärtää ihmistä paremmin.

Miksi tämä tieto on tärkeää?

Koska tunnistaminen mahdollistaa ennakoinnin, ja ennakointi mahdollistaa oikea-aikaisemman tuen. Oikea-aikaisuus voi puolestaan ehkäistä tilanteita, joissa ihmisen käytettävissä olevat voimavarat eivät enää riitä tilanteen vaatimuksiin. Siksi kaikkein tärkein hetki ei välttämättä ole se, jolloin yli- tai alivire on jo selvästi tunnistettavissa.

Ratkaiseva hetki voi olla siirtymä.

Se kohta, jossa mahdollisuus vaikuttaa tilanteen kulkuun on vielä olemassa.

Neuromielen näkökulma

Vireystilojen ymmärtäminen muuttaa katseen käyttäytymisestä sen taustalla olevaan toimintakykyyn. Se vahvistaa ennakointia, yksilöllistä kohtaamista ja mahdollisuutta tarjota tukea oikeaan aikaan. Ja ehkä kaikkein olennaisinta on tämä:

Meidän ei tarvitse odottaa tilanteen kärjistymistä ennen kuin alamme ymmärtää ihmisen tarvitsevan jotakin toisin.

Yli- ja alivireen tunnistamisen varsinainen taito – mukaan lukien se, miten eri vireystilat ja niiden väliset siirtymät voidaan tunnistaa yksilöllisesti – kuuluu Neuromielen syventäviin materiaaleihin.

Kategoriat: : Hermosto ja säätely