NEUROMIELI
Ymmärrä hermostoa. Ymmärrä ihmistä.
Muuta kohtaamista.
Mikä Neuromieli on?
Neuromieli on tutkimusperustainen asiantuntija-, koulutus- ja sisältökokonaisuus, jonka tarkoitus on tehdä ihmisen hermoston toimintaa, käyttäytymistä, oppimista ja hyvinvointia ymmärrettäväksi ja kaikille saavutettavaksi.
Neuromielen lähtökohtana on ajatus, että ihmisen toimintaa voidaan ymmärtää syvemmin, kun tarkastelemme hermoston toimintaa, kehon fysiologiaa, psykologisia tekijöitä, oppimista, ympäristöä ja vuorovaikutusta. Tavoitteena ei ole antaa yhtä menetelmää tai yhtä selitystä, vaan rakentaa kokonaiskuvaa ihmisestä.
Neuromieli yhdistää useiden tieteenalojen tietoa sekä käytännön asiantuntijatyössä kertynyt kokemusta hyvin toimivaksi ja arkeen sovellettavaksi kokonaisuudeksi. Sisällöt rakentuvat erityisesti seuraavien alojen tutkimustiedon pohjalta: neurotiede, autonomisen hermoston tutkimus, psykiatria, neuropsykiatria, kasvatustiede, erityispedagogiikka, käyttäytymistieteet, oppimisen tutkimus, työ- ja organisaatiopsykologia, psykofysiologia sekä stressin, kuormituksen ja palautumisen tutkimus.
Neuromieli rakentaa siltaa tutkimustiedon ja käytännön elämän välille.
Miksi Neuromieli on perustettu?
Nykyisin tietoa ihmisestä ja hyvinvoinnista on saatavilla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla tieto on usein hajallaan eri tieteenalojen, ammattialojen ja lähteiden välillä. Tutkimustieto voi olla kuitenkin vaikeasti saavutettavaa tai ymmärrettävää, kun taas sosiaalisessa mediassa monimutkaisia ilmiöitä saatetaan yksinkertaistaa liikaa.
Ihmisen toimintaa ja hyvinvointia selitetään toisinaan yhden hormonin, aivoalueen tai hermon kautta, vaikka todellisuudessa kyse on huomattavasti monimuotoisemmasta kokonaisuudesta. Ihmisen toiminta rakentuu biologisten, psykologisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden jatkuvassa yhteisvaikutuksessa.
Neuromieli on syntynyt tarpeesta koota tätä hajallaan olevaa tietoa ymmärrettäväksi ja käytännössä hyödynnettäväksi kokonaisuudeksi. Sen tavoitteena on yhdistää tutkimusperustaisuus ja tieteellinen tarkkuus pedagogisesti selkeään, neuroaffirmatiiviseen ja käytännönläheiseen lähestymistapaan.
Millainen ihmiskäsitys Neuromielen taustalla on?
Neuromielen ihmiskäsitys Neuromielen ihmiskäsityksen lähtökohtana on ajatus ihmisestä kokonaisuutena - ihminen kokee, tulkitsee ja toimii aina omasta senhetkisestä neuromielentilastaan käsin.
Käyttäytymiseen, oppimiseen, tunteisiin ja toimintakykyyn vaikuttavat samanaikaisesti monet yksilölliset, keholliset, psykologiset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Hermoston tila ja kehon fysiologia, aiemmat kokemukset, yksilöllinen neuro- ja säätelyprofiili, ympäristö ja vuorovaikutus, voimavarat, kuormitus, motivaatio sekä elämäntilanne vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee tilanteen ja millaisia mahdollisuuksia hänellä on toimia siinä. Näkyvä käyttäytyminen on vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Sen perusteella emme vielä tiedä, mitä ihmisessä tai hänen tilanteessaan tapahtuu - siksi Neuromielessä käyttäytymistä ei tarkastella ihmisestä, hänen neuromielentilastaan tai ympäristöstään irrallisena ominaisuutena.
Neuromieli pyrkii ymmärtämään, mitä käyttäytymisen taustalla voi olla ja millaiset tekijät vaikuttavat ihmisen tapaan toimia juuri siinä tilanteessa. Huomio ei tällöin kohdistu ainoastaan siihen, miten ihmisen tulisi toimia toisin. Yhtä tärkeää on tarkastella, miten ympäristöä, vuorovaikutusta ja tilanteen vaatimuksia voidaan rakentaa sellaisiksi, että ne tukevat yksilön toimintakykyä, turvallisuuden kokemusta ja mahdollisuutta osallistua.
Neuromielen ihmiskäsitys on vahvuusperustainen ja neuroaffirmatiivinen. Ihmisten erilaisia tapoja kokea, ajatella, tuntea, oppia, säädellä itseään ja toimia, ei lähtökohtaisesti nähdä puutteina, vaan osana ihmisyyden luonnollista moninaisuutta. Kun ihmistä lähestytään ymmärryksen, turvallisuuden, hyväksynnän ja yhteyden kautta - hänen yksilölliset tarpeensa ja vahvuutensa huomioiden, voidaan vahvistaa edellytyksiä oppimiselle, kasvulle, hyvinvoinnille, osallisuudelle ja itsensä hyväksymiselle.
Neuromielen suhde tieteeseen
Tutkimustieto muodostaa Neuromielen toiminnan perustan. Sisältöjä rakennettaessa tutkimusnäyttöä arvioidaan kriittisesti ja lähteinä käytetään ensisijaisesti laadukasta, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa.
Tieteellinen tieto kuitenkin kehittyy ja tarkentuu jatkuvasti. Siksi myös Neuromielen sisältöjä päivitetään uuden tutkimustiedon karttuessa. Jos jostakin ilmiöstä ei vielä ole vahvaa tutkimusnäyttöä tai tutkijoiden näkemykset poikkeavat toisistaan, tämä tuodaan avoimesti esille.
Neuromielen tarkoituksena ei ole esittää monimutkaisiin ilmiöihin yksinkertaisia tai ehdottomia selityksiä, vaan lisätä ymmärrystä ihmisen toimintaan, hyvinvointiin, oppimiseen ja käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä tutkimustietoon nojautuen.
Tieteellinen tieto ja pedagogiset mallit
Neuromieli erottaa toisistaan vakiintuneen tutkimustiedon, tieteelliset teoriat sekä pedagogiset käsitteet ja jäsennysmallit. Osa Neuromielen käyttämistä käsitteistä ja malleista on kehitetty laajojen ja moniulotteisten ilmiöiden ymmärtämisen, oppimisen ja ammatillisen keskustelun tueksi. Niiden avulla tutkimustietoa voidaan jäsentää selkeämpään ja käytännössä hyödynnettävään muotoon.
Neuromielen omat käsitteet ja pedagogiset mallit eivät ole diagnooseja, diagnostisia menetelmiä tai vakiintuneita tieteellisiä luokituksia. Niiden tarkoituksena on tarjota välineitä ilmiöiden tarkasteluun ja ymmärtämiseen, ei määritellä tai luokitella ihmisiä. Neuromielen omia käsitteitä ja pedagogisia jäsennysmalleja ovat:
NEUROPROFIILI
Neuroprofiili on Neuromielen pedagoginen jäsennysmalli, jonka avulla voidaan tunnistaa ja tarkastella yksilöllisiä vahvuuksia, tarpeita ja toimintatapoja eri osa-alueilla.
Malli auttaa hahmottamaan yksilöllisyyttä kokonaisuutena sekä suuntaamaan ympäristöä ja tukea ihmisen tarpeita vastaaviksi.
Neuroprofiili ei ole diagnostinen menetelmä eikä tieteellinen luokitus, eikä sitä käytetä diagnoosien tekemiseen.
SÄÄTELYPROFIILI
Säätelyprofiili on Neuromielen pedagoginen jäsennysmalli, jonka avulla voidaan tarkastella yksilöllisiä itsesäätelyyn, kuormittumiseen, palautumiseen ja vireystilan vaihteluun liittyviä piirteitä.
Malli auttaa tunnistamaan yksilöllisiä säätelyn tarpeita ja voimavaroja sekä tekijöitä, jotka voivat tukea tai kuormittaa hyvinvointia ja toimintakykyä.
Säätelyprofiilia voidaan hyödyntää psykoedukaation ja käytännön työskentelyn tukena. Se ei ole diagnostinen menetelmä eikä tieteellinen luokitus.
NEUROHERKKYYS
Neuroherkkyys on Neuromielen pedagoginen käsite, jolla kuvataan yksilöllistä vaihtelua siinä, kuinka herkästi ihminen havaitsee, käsittelee ja reagoi sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin.
Käsite auttaa tarkastelemaan yksilöllisiä eroja esimerkiksi aistiherkkyydessä, kuormittumisessa, tunteiden käsittelyssä ja ympäristön vaikutuksissa. Neuroherkkyys kokoaa yhteen tutkimuksessa kuvattuja ilmiöitä ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.
Se ei ole diagnoosi, diagnostinen menetelmä, virallinen tieteellinen luokitus tai vakiintunut tieteellinen mittari.
RESONANSSIMALLI
Resonanssimalli on Neuromielen kehittämä pedagoginen viitekehys, jonka avulla tarkastellaan ihmisen yksilöllisten ominaisuuksien ja tarpeiden, ympäristön sekä vuorovaikutuksen välistä yhteensopivuutta.
Mallin tarkoituksena on auttaa hahmottamaan, kuinka ihmisen toimintakyky, hyvinvointi ja mahdollisuudet toimia voivat vaihdella eri ympäristöissä ja vuorovaikutustilanteissa. Huomio kohdistuu yksilön ominaisuuksien lisäksi siihen, millaisia vaatimuksia, mahdollisuuksia ja tukea ympäristö tarjoaa.
Resonanssimalli on ilmiöiden ymmärtämistä ja pedagogista työskentelyä tukeva jäsennysmalli. Se ei ole diagnoosi, diagnostinen menetelmä tai tutkimuksessa vakiintunut tieteellinen teoria.
Mitä Neuromieli tavoittelee?
Neuromielen tarkoituksena ei ole rakentaa ihmisille uusia lokeroita, vaan lisätä ymmärrystä. Kun ymmärrämme paremmin hermoston toimintaa, käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja ihmisten luonnollista yksilöllistä vaihtelua, voimme kohdata toisemme uteliaammin, rakentavammin ja myötätuntoisemmin. Samalla voimme rakentaa ympäristöjä, jotka tukevat oppimista, toimintakykyä, hyvinvointia, aitoa osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Neuromieli rakentaa maailmaa, jossa ihmistä ei pyritä muuttamaan ympäristöön sopivaksi, vaan myös ympäristöä kehitetään vastaamaan ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Tavoitteena on luoda mahdollisimman moniin toimintaympäristöihin edellytyksiä sille, että yksilön tarpeiden, voimavarojen, ympäristön ja vuorovaikutuksen välille voi syntyä toimiva yhteensopivuus –RESONANSSI.
Neuromielen periaatteet
- Erotamme tutkimustiedon, tieteelliset teoriat sekä pedagogiset käsitteet ja mallit toisistaan.
- Päivitämme sisältöjämme tutkimustiedon kehittyessä ja tarkentuessa.
- Emme yksinkertaista monimutkaisia ilmiöitä harhaanjohtavasti.
- Emme selitä ihmisen toimintaa yksittäisen aivoalueen, hermon, hormonin tai välittäjäaineen kautta.
- Tuomme avoimesti esille tutkimustietoon liittyvän epävarmuuden ja erilaiset tieteelliset näkemykset.
- Pyrimme yhdistämään tieteellisen tarkkuuden, käytännönläheisyyden ja neuroaffirmatiivisen kohtaamisen.
Tieto kuuluu kaikille
Tutkimustieto on arvokasta vasta silloin, kun se on merkittävää ja hyödynnettävissä. Siksi Neuromielen yksi tärkeimmistä tavoitteista on parempi tehdä monimutkaisista ilmiöistä helposti lähestyttäviä ilman, että niiden tieteellinen tarkkuus katoaa.
Tämä näkyy kaikessa sopivatuotannossa.
Vaikeita kokonaisuuksia avataan
selkeällä kielellä,
havainnollistavilla esimerkeillä,
arjen tilanteilla ja
käytännön näkökulmilla.
Tarkoituksena ei ole määrätaa liikaa, vaan rakentaa silta tutkimuksen ja arjen kanssa.
Oppiminen on myös kokemus
Ihminen oppii tehokkaammin, kun samaa ilmiötä voidaan usein useiden aistikanavien kautta. Tämän vuoksi Neuromieli välittää tutkimustietoa tekstin lisäksi visuaalisesti, tarinallisesti ja musiikin avulla. Visuaaliset infograafit hahmottaa ilmiöiden välisiä yhteyksiä ja kokonaisuuksia. Tarinallistaminen tekee abstrakteista käsitteistä konkreettisempia ja helpommin muistettavia. Musiikki puolestaan voi tukea oppimiskokemusta, herättää tunteita, vahvistajälkiä ja tehdä muistista elämyksellisempaa.
Musiikkia käyttää Neuromielessä pedagogisena työkaluna tiedon välittämisen tukena, ei tutkimustiedon korvaajana. Tavoitteena on luoda oppimiskokemuksia, jotka ovat jääneet mieleen, vaan ovat parhaimmillaan näkyä myös arjen oivalluksina ja uusina toimintatapoina.
Näe. Ymmärrä. Oivalla.
Neuromielen pedagoginen ajattelu liittyy, että ymmärrys syvenee, kun ilmiö nähdä, hahmottaa ja liittää omaan kokemukseen. Siksi tutkimustieto yhdistyy Neuromielässä laadukkaaseen visuaaliseen suunnitteluun, selkeisiin infografiikoihin, havainnollistaviin kaavioihin, tarinoihin, vertauskuviin ja alkuperäiseen musiikkiin.
Kun tieto puhuttelee sekä ajattelua että kokemusta, siitä tulee käyttää helpommin vaikuttavaa, muistettavaa ja arjessa hyödynnettävää.
Neuromielen tarkoitus on tehdä oppimisesta yhtä aikaa tieteellisesti luotettavaa, pedagogisesti selkeää, visuaalisesti kiinnostavaa ja inhimillisesti merkityksellistä.
Neuromielen arvot ja ajattelutapa
Neuromielen toimintaa ohjaavat yksilöllisyys, yhdenvertaisuus, osallisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen - jokaisella ihmisellä on oikeus tulla nähdyksi ja kohdatuksi omana itsenään, ilman jatkuvaa painetta mukautua ympäristön odotuksiin.
Yksilöllisyys
Jokainen ihminen on ainutlaatuinen, ja jokaisella on oikeus olla oma itsensä. Tapamme kokea, oppia, ajatella, tuntea ja toimia rakentuvat monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Niihin vaikuttavat muun muassa biologiset lähtökohdat ja perimä, hermoston toiminta, neurokehitykselliset ominaisuudet, elämänkokemukset, ihmissuhteet ja ympäristö. Yksilöllisyyden huomioiminen tarkoittaa, ettei kaikkien odoteta tarvitsevan samoja asioita tai toimivan samalla tavalla voidakseen hyvin.
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että kaikkia kohdellaan aina samalla tavalla, vaan sitä, että jokaisella on aidosti mahdollisuus elää, oppia, toimia ja osallistua omista lähtökohdistaan. Yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää yksilöllisten tarpeiden huomioimista, erilaisten toimintatapojen mahdollistamista sekä ympäristön mukauttamista niin, etteivät tarpeettomat esteet rajoita ihmisen mahdollisuuksia toimia ja osallistua.
Osallisuus
Osallisuus tarkoittaa mahdollisuutta osallistua, vaikuttaa, tulla kuulluksi ja kokea kuuluvansa yhteisöön omana itsenään. Se ei ole vain mukana olemista, vaan kokemusta siitä, että omilla ajatuksilla, tarpeilla ja tavoilla osallistua on merkitystä. Kun yksilöllisyys tunnistetaan ja yhdenvertaiset mahdollisuudet toteutuvat, syntyy pohja aidolle osallisuudelle.
Ihmisarvon kunnioittaminen
Jokaisen ihmisen arvo on jakamaton eikä riipu hänen toimintakyvystään, suoriutumisestaan, käyttäytymisestään, diagnoosistaan tai siitä, kuinka hyvin hän vastaa ympäristön odotuksiin. Neuromielen ajattelussa ihmistä ei tarkastella ongelmana, joka pitäisi korjata, vaan yksilönä, jota pyritään ymmärtämään kokonaisuutena. Samalla tarkastellaan sitä, miten ympäristöä ja vuorovaikutusta voidaan rakentaa tukemaan erilaisia tapoja olla, oppia, toimia ja osallistua.
Poikkitieteellinen asiantuntijuus
Tutkimustietoa.
Käytännön kokemusta. Kokonaisuuksien ymmärtämistä.
NEUROMIELEN PEDAGOGINEN
VIITEKEHYS
VAHVUUSPERUSTAISUUS
Neuromielen toiminta rakentuu ajatukselle siitä, että jokaisella ihmisellä on yksilöllisiä vahvuuksia, kykyjä ja mahdollisuuksia. Haasteiden ja tuen tarpeiden rinnalla tunnistetaan voimavaroja, kiinnostuksen kohteita ja onnistumisen kokemuksia. Vahvuusperustainen lähestymistapa auttaa rakentamaan myönteistä käsitystä itsestä sekä tukee osallisuutta, itsetuntemusta, motivaatiota ja hyvinvointia.
NEUROMIELEN
NEUROPEDAGOGIIKKA
TARINALLISTAMINEN
Neuromielen koulutuksissa ja valmennuksissa tarinat auttavat tekemään monimutkaisista ilmiöistä ymmärrettäviä ja samaistuttavia. Ne rakentavat merkityksiä, herättävät tunteita ja auttavat tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Kun tieto yhdistyy kokemuksiin ja elämäntilanteisiin, se voi jäädä paremmin mieleen ja muuttua käytännön ymmärrykseksi. Tavoitteena on luoda yhteys tiedon ja ihmisen oman kokemusmaailman välille.
Katso, kuuntele ja tunne, kuinka Neuromieli välittää tietoa.
Kokemuksellisuus
Neuromielen koulutuksissa ja valmennuksissa tietoa tehdään ymmärrettäväksi kokemusten, tunteiden, tarinoiden ja oivallusten kautta. Pelkkä tiedon kuuleminen ei aina muuta ymmärrystä tai toimintaa, mutta kokemuksellisuus voi syventää oppimista. Tavoitteena on, että ihminen ei vain ymmärrä asioita tiedollisesti, vaan oppii tunnistamaan niitä myös itsessään ja ympäristössään.
MUSIIKKI TIEDON VÄLITTÄJÄNÄ
Neuromieli hyödyntää musiikkia tiedon, tunteiden ja kokemusten välittäjänä. Musiikki voi yhdistää ajattelua, tunteita, muistoja ja kehollisia kokemuksia sekä auttaa lähestymään monimutkaisia aiheita uudella tavalla. Neuromielen koulutuksissa musiikki ei ole vain taustaelementti, vaan pedagoginen väline – keskeinen osa ymmärtämistä, kokemuksellista oppimista ja Neuromielen tapaa välittää tietoa.
VISUAALISUUS
Neuromieli tekee monimutkaisista
ilmiöistä näkyviä ja helpommin hahmotettavia. Visuaalisuus auttaa jäsentämään tietoa, näkemään yhteyksiä
ja tukee erilaisia tapoja oppia ja
ymmärtää. Kuvat ja infograafit eivät ole vain koristeita, vaan pedagogisia
välineitä – keskeinen osa oppimista ja Neuromielen tapaa välittää tietoa.
