Yhteissäätelyssä ihminen saa toisen läsnäolosta tukea tunteiden, vireystilan ja toiminnan säätelyyn. Lue, miksi se edeltää itsesäätelyä.
Ihminen ei opi säätelemään tunteitaan, vireystilaansa ja toimintaansa yksin. Ennen kuin säätelytaidot muuttuvat vähitellen omiisiksi valmiuksiksi, tarvitsemme toisten ihmisten rauhoittavaa läsnäoloa, ennakoitavaa toimintaa ja sopivaa sisä tukea. Tätä yhteissäätelyksi.
Yhteätely tarkoittaa sitä, että toinen ihminen auttaa läsnäolollaan, vuorovaikutuksellaan ja toiminnallaan säätelemään tunnetta, vireystilaa ja käyttäytymistä. Tuki olla rauhallista puhetta voi sanoa jäsentä, tunteen sanontaa, tilan antamista tai konkreettista apua seuraavan askeleen löytämiseen. Yhteysätely ei ole tunteen poistamista, vaan turvallisen yhteyden rakentamisen tunteen ja tunteen poistamista.
Yhteisätely kuuluu kaikkeen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Se on ilmestynyt lapsissa, mutta myös nuoret ja aikuiset säätelevät itseään toisiin ihmisiin. Rauhallinen, ehdottava ja hyväksyvä kohtaaminen voi auttaa hermostoa palaamaan tilaan, jossa ajattelu, oppiminen ja yhteistyö ovat mahdollisia.
Itsesäätely tarkoittaa kykyä tunnistaa ja ohjata omaa tunnetta, vireystilaa, tarkkaavuutta ja toimintaa. Yhteissäätelyssä tätä prosessia tukee toinen ihminen. Yhteisätely edeltää ja rakentaa itsesäätelyä: toistuvien turvallisten kokemusten kautta ulkoinen tuki voi vähitellen muuttua oppijan omiksi keinoiksi.
Itsesäätelyä ei siksi ole tarkoituksenmukaista vaatia hoitoa, jossa oppijan hermosto on alkanut kuormittunut eikä tarvittavia taitoja tai voimavaroja ole käytettävissä. Ensin tarvitaan yhteyttä ja vakautta, vasta sen jälkeen harjoitella itsenäisempää säätelyä.
Yhteissäätely voi olla hyvin hienovaraista. Se ei aina tarkoita pitkää keskustelua tai fyysistä läheisyyttä. Tuen muoto valitaan sopivan ja mielipiteen mukaan.
Yhteissäässä olennaista ei tekniikka vaan tapa olla yksi olla: aikuinen viestii sanoillaan, ilmeillään ja toiminnallaan, ei oppija jää vaikean ongelman kanssa yksin.
Oppiminen vaatii riittävää turvallisuuden kokemusta ja osaa vireystilaa, jossa tarkkaavuus, työmuisti ja ajattelu toimivat. Voimakas voi kaventaa lisää nopeaa al ylintia, kun taas taas voi vaikeuttaa käynnisty ja osallistumista. Yhteätely auttaa palauttamaan kaikkiin voimavaroja.
Kun oppilas kokee tulevansa järjestäyksi eikä vain korjatuksi, hänen on vastaanotettava ohjausta, pyytää apua ja palata tehtävään. Yhteisätely tukee siten hyvinvointia että oppimisen edellytyksiä.
Lue lisää oppimista tukevasta vireystilasta artikkelista Turvavire – oppimisen, hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen perusta .
Ei aivan. Yhteisätelyn tarkoitus ei ole tehdä ihmisestä nopeasti hiljaista tai poistaa näkyvää tunnetta. Tavoitteena on auttaa häntä kokemaan olonsa riittävän turvalliseksi, jotta hän pystyy vähitellen tunnistamaan signaalisa ja palauttaa toimintakykyään.
Jos oppilas näyttää ulospäin suuntalta mutta on lamaantunut, vetäytynyt tai tavoittamattomissa, säätely ei jatkuva ole palautunut. Siksi yhteissäätelyssä katsoan näkyvän käyttäytymisen lisäksi yhteyttä, hengitystä, puhetta, katsetta ja kykyä tehdä työtä valintoja.
Aikuinen voi aloittaa säätelemällä omaa toimintaansa. Rauhallinen äänensävy, selkeä kehon kieli ja ennustatava eteneminen välittävät turvallisuutta tehokkaammin kuin kehotus ”rauhoitu”. Myös aikuisen on hyödyllistä huomata, mitä oppilaan voimakas tunne tai käyttäytyminen herättää hänessä itsessään.
Ei. Yhteisätely ja turvalliset rajat kuuluvat yhteen. Aikuinen mutta voi pitää pystyttävän toiminnan selkeästi ja samalla asianmukaisella tavalla yhteyden: tunne on sallittu, kaikkea toimintaa ei voida sallia.
Raja toimii parhaiten, kun se kerrotaan lyhyesti, sanontaa siitä ja ilman nöyryyttä. Tilanteen jälkeen aiheuttata syyttää sinua, kun oppijan vireystila mahdollistaa kuuntelemisen, ajattelun ja vastuun ottamisen.
Yhteissäätely vaatii aikuiselta läsnäoloa, oman vireystilan tunnistamista ja kykyä sietää sitä, ei tilanne ratkea heti. Aikuisen ei tarvitse olla täyten rauhallinen, mutta hänen on pyrittävä toimimaan tavalla, joka ei lisää uhkaa, häpeää tai kuormitusta.
Myös ammattilainen tarvitsee yhteissäätelyä. Kollegiaalinen, selkeät toimintamallit ja psykologisesti turvallisesti työyhteisön aikuista tukimään toimintakykynsä haastavissa olosuhteissa. Lue lisää artikkelista Psykologinen turvallisuus koulussa .
Kyllä. Yhteätelyä kuuluu harjoittelemalla vireystilan tunnistamista, rauhallista vuorotusta, tunteiden sanomista ja tilanteiden ennakkontia. Tärkeää on tuleva jälkeenpäin, mikä auto, mikä lisäsi kuormitusta ja millaista tukea seuraavalla kerralla tarvitaan.
Yhteisätelyn tarkoitus ei ole, että toinen ihminen sääteli oppijaa loputtomasti. Tavoitteena on rakentaa turvallisia kokemuksia ja käytännön keinoja, puhdista varaan jatkuvasti itsenäisempi säätely voi kehittyä.
Hermoston säätelyn kokonaisuutta avataan artikkelissa Mitä hermoston säätely tarkoittaa?
Yhteisätely kuori, ei haastavaa käyttäytymistä, mitusta tai voimakasta tunnetta tarvitsee kohdata yksin. Kun ihminen saa toistuvasti kokemuksia turvallisesta yhteydestä, hän oppii vähitellen tunnistamaan omaa tilaansa, käytä säätelykeinoja ja palaamaan toimintaan.
haluatko etsiä paremmin vireystilan, kuormituksen ja vuorovaikutuksen yhteyttä oppimiseen? Tutustu Hermosto, vireys ja oppiminen -koulutukseen .
Artikkelin on kirjoittanut Heidi Tapaninaho, Neuromielen perustaja ja kehittäjä, kasvatustieteen maisteri, erityispedagogiikkaasiantuntija ja psykiatrinen sairaanhoitaja.
Kategoriat: : Hermosto ja säätely