Neurokirjo koulussa
Ymmärrystä yksilöllisistä tarpeista ja saavutettavammista koulupäivistä.
Neurokirjon erityispiirteet
Neurokirjolla tarkoitetaan neurokehityksellistä moninaisuutta eli yksilöllisiä tapoja havaita, käsitellä ja jäsentää tietoa sekä säädellä tarkkaavuutta ja toimintaa. Käsitettä käytetään erityisesti ADHD:hen, autismikirjoon ja Touretten oireyhtymään liittyvistä piirteistä. Neurokirjo ei ole diagnoosi, eikä se kuvaa kaikkia ihmisiä tai heidän tuen tarpeitaan samalla tavalla.
Neurokirjon piirteet voivat vaikuttaa esimerkiksi keskittymiseen, aktiivisuuden ja impulssien säätelyyn, toiminnanohjaukseen, aistitiedon käsittelyyn, viestintään, vuorovaikutukseen, joustamiseen sekä kuormituksesta palautumiseen. Vaikutukset riippuvat yksilön ominaisuuksien lisäksi tilanteesta, ympäristöstä, vaatimuksista ja käytettävissä olevasta tuesta.
Neurokirjon piirteitä voi esiintyä yksittäin tai samanaikaisesti muiden neurokehityksellisten piirteiden, oppimisvaikeuksien ja mielenterveyteen liittyvien haasteiden kanssa. Piirteiden näkyminen, voimakkuus ja vaikutus koulunkäyntiin vaihtelevat yksilöllisesti, minkä vuoksi tuki tulee suunnitella oppilaan oman kokemuksen, vahvuuksien ja todellisten tarpeiden pohjalta.
Tarkkaavuus ja toiminnanohjaus
Keskittymisen, vireyden ja oman toiminnan säätely vaihtelevat yksilöllisesti. Sopivat tukikeinot helpottavat oppimista ja koulupäivän sujumista.
Aistit, vuorovaikutus ja ennakoitavuus
Aistikokemukset, vuorovaikutussuhteet ja muutokset voivat kuormittaa. Selkeä ympäristö ja ennakoitavat toimintatavat tukevat osallistumista.
Kehon tahattomat ilmaisut
Tahattomat liikkeet ja äänet voivat näkyä koulupäivän aikana ja lisääntyä kuormituksessa. Ymmärtävä suhtautuminen vähentää väärintulkintoja ja tukee turvallisuuden tunnetta.
Vahvuusperustainen kohtaaminen
Kun oppilaan vahvuudet tunnistetaan, motivaatio ja onnistumisen kokemukset kasvavat. Turvallinen ja kunnioittava kohtaaminen luo edellytykset oppimiselle ja hyvinvoinnille.
Tunnista ja tue ajoissa
Entä jos oppilas ei olekaan
tahallaan levoton, joustamaton,
välinpitämätön tai
yhteistyöhaluton?
Entä jos tilanteessa vaaditaan juuri niitä taitoja, joiden käyttäminen
on hänelle kuormittavaa tai
sillä hetkellä vaikeaa?
Selkeät rakenteet ja ohjaus
Tehtävän aloittamatta jättäminen voi liittyä toiminnanohjauksen vaikeuteen. Toistuva liikkuminen voi auttaa ylläpitämään tarkkaavuutta. Vetäytyminen voi kertoa aisti- tai sosiaalisesta kuormituksesta. Voimakas reagointi muutokseen voi liittyä ennakoitavuuden tarpeeseen, epävarmuuteen tai kuormituksen kasautumiseen.
Entä jos kysyisimme toisin?
Kun kysymme
”Mitä tämän toiminnan taustalla voi olla ja mikä auttaisi
oppilasta onnistumaan?”,
siirrymme käyttäytymisen arvioimisesta tarpeiden ymmärtämiseen ja tarkoituksenmukaisen tuen rakentamiseen.
Yksilöllinen tuki neurokirjon oppijalle
Neurokirjon piirteet voivat vaikuttaa tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen, aistitiedon käsittelyyn, viestintään ja vuorovaikutukseen. Piirteiden ilmeneminen ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Diagnoosin nimi ei yksin kerro oppijan vahvuuksista tai siitä, mikä auttaa häntä koulun arjessa.
Ohjeiden selkeyttäminen, työvaiheiden jäsentäminen, siirtymien ennakointi ja tarpeettoman aistikuormituksen vähentäminen voivat helpottaa osallistumista. Oppijan oma kokemus, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet huomioidaan tukikeinoja suunniteltaessa.
Syvennä aihetta nykyisissä koulutuksissa
Neurokirjon moninaisuus kuuluu Neuromieli-LUOKKA-koulutuksen teemoihin. Neuromieli-OPETTAJA syventää oppijoiden yksilöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden huomioimista. Neuromieli-KOULU tarkastelee koko kouluyhteisön neurosensitiivistä toimintakulttuuria.
Nämä kolme koulutusta muodostavat Neuromieli-KOULUYHTEISÖ-kokonaisuuden. Koulutukset voidaan tilata yhdessä tai erikseen tarjouspyynnöllä, eikä niiden suorittaminen edellytä tiettyä järjestystä.
Asiantuntija
Kasvatustieteen asiantuntija, KM
Psykiatrinen
sairaanhoitaja
Tutkittua tietoa
Koulutuksemme pohjautuvat ajantasaiseen tutkimukseen ja vankkaan kokemukseen.
Käytännönläheistä
Selkeitä malleja
ja työkaluja
arjen tilanteisiin suoraan sovellettavaksi.
Vaikuttavaa
Koulutukset
vahvistavat osaamista
ja tukevat arjen kehittämistä.
Asiantuntijuutta,
joka yhdistää tiedon ja käytännön
Heidi Tapaninaho
Kasvatustieteen asiantuntija, KM
Psykiatrinen sairaanhoitaja
Heidi Tapaninaho on Neuromielen perustaja, kasvatustieteen maisteri, erityispedagogiikan asiantuntija ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Hänellä on pitkä työkokemus opetuksesta, erityisopetuksesta, psykiatrisesta hoitotyöstä, lastensuojelusta sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisesta.
Neuromielen koulutuksissa yhdistyvät kasvatustiede, erityispedagogiikka, neuropsykiatria, hermoston toiminnan ymmärtäminen sekä käytännön kokemus koulujen arjesta.
Koulutukset tarjoavat opettajille, rehtoreille, koulunkäynninohjaajille ja muille kasvatusalan ammattilaisille keinoja tukea oppimista, vahvistaa turvallisuutta ja huomioida oppilaiden yksilöllisiä tarpeita.
Neuromielen neuropedagogiikka
- tutkimustietoa, kokemuksellisuutta
ja käytännön oivalluksia
Neuromielen tapa kouluttaa yhdistää tutkittua tietoa, tarinallisuutta ja käytännönläheistä oppimista. Tavoitteena on tehdä monimutkaisista hermostoon, mieleen, käyttäytymiseen ja hyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä ymmärrettäviä ja arjessa sovellettavia.
Tieto ei kuitenkaan yksin takaa oppimista. Ymmärrys rakentuu vähitellen, kun asioita voi tarkastella eri näkökulmista, kuulla, pohtia, kokea ja kokeilla käytännössä. Siksi Neuromielen koulutuksissa hyödynnetään selkeän tietosisällön rinnalla visuaalisuutta, tarinoita, kuunneltavia sisältöjä ja musiikkia sekä omaan elämään liittyviä pohdintoja.
Tutkimustietoon perustuva sisältö
Koulutusten lähtökohtana on ajantasainen tutkimustieto. Hermostoa, oppimista, kuormitusta, palautumista ja itsesäätelyä käsitellään tieteellisesti mahdollisimman tarkasti mutta ymmärrettävällä kielellä. Samalla tehdään näkyväksi, milloin kyse on vakiintuneesta tiedosta, kehittyvästä tutkimuksesta tai Neuromielen omasta pedagogisesta jäsennyksestä.
Tarinallinen ja yhteydellinen oppiminen
Tarinat ja käytännön esimerkit auttavat liittämään uuden tiedon aiempiin kokemuksiin. Oppimista tuetaan myös yhteydellä: mahdollisuudella pysähtyä, keskustella ja tarkastella aiheita suhteessa omaan arkeen. Ihmisten kokemuksia ei kuitenkaan selitetä yhden aivoalueen, hormonin tai hermoston osan avulla, vaan niitä lähestytään biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuutena.
Visuaalisesti selkeä kokonaisuus
Selkeät kuvat, jäsennykset ja havainnollistavat mallit helpottavat laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Visuaaliset elementit tukevat opetusta, mutta niitä ei esitetä kirjaimellisena anatomiana silloin, kun kyse on metaforasta tai pedagogisesta mallista. Näin ymmärrettävyys ja tieteellinen tarkkuus kulkevat rinnakkain.
Kuunneltavaa sisältöä ja musiikin tukea
Oppimateriaalia voi lähestyä myös kuuntelemalla musiikkia ja podcasteja sekä katsomalla videoita. Äänisisällöt tuovat opiskeluun joustavuutta, ja musiikki tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksellisen lähestymistavan opiskeltavaan teemaan. Oppimistavat ja mieltymykset vaihtelevat yksilöllisesti, joten tarjolla on erilaisia tapoja tutustua sisältöön.
Pyydä koulutustarjous
Pyydä tarjous - suunnitellaan yhdessä teille sopiva kokonaisuus.
