Mitä toiminnanohjaus tarkoittaa oppimisessa?
Neuromieli 
Toiminnanohjaus auttaa oppijaa aloittamaan, suunnittelemaan, etenemään ja saattamaan tehtävän loppuun. Lue, miten taitoja voidaan tukea.
Toiminnanohjaus on oppimisen näkymätön työkalupakki. Sen avulla oppija suuntaa huomionsa tehtävään, aloittaa työskentelyn, pitää tavoitteen tarkoituksen, mukauttaa toimintaansa ja saada työn loppuun. Kun toiminnanohjaus kuormittuu, osaaminen ei aina näkyväksi suoritukseksi.
Mitä toiminnanohjaus tarkoittaa oppimisessa?
Toiminnan tarkoitus on mielen taitoja, ohjaa ohje oppija ohjaa, aloita, ohjaa, seuraa ja arvioi omaa toimintaansa. Se auttaa pitämään tavoitteen mielessä, etenemään vaiheesta toiseen ja muuttamaan toimintatapaa huomio vaatiessa. Toiminnan ohjaus ei ole yksittäinen taito, vaan käytä Toimiiden taitojen kokonaisuus.
Oppimistilanteen toiminnanohjausta tarvitaan lähes koko ajan: kun oppilas kuuntelee ohjeen, hallitse tarvittavia välineitä, aloittaa tehtävän, epäolennaiset ärsykkeet sivuun, täyden työnsä ja siirtymisen seuraavaan vaiheeseen. Mitä monivaiheisempi, avoimempi tai itsenäisempi tehtävä on, sitä enemmän se yleensä vaatii toiminnanohjausta.
Mitä taitoja toiminnanohjaukseen kuuluu?
Toiminnanohjauksen kokonaisuuteen liittyvät erityisen tärkeät taidot:
- Aloittaminen: kyky ryhtyä tehtävään ilman kohtuutonta viivettä tai jatkuvaa ulkoista ohjausta.
- Suunnittelu: tavoitteen, työvaiheiden, välineiden ja ajankäytön hahmottaminen etukäteen.
- Työmuisti: ohjeen, tai seuraavan vaiheen pitämisen tarkoituksessa työskentelyn aikana.
- Tarkkaavuuden suuntaaminen: huomion tarkoituksenmukaista työtäen ja palaamista tehtävään keskeytyksen jälkeen.
- Impulss säätely: kyky pysähtyä ennen toimintaa ja valita sopiva tapa edetä.
- Joustavuus: siirtyminen tehtävästä, näkökulmasta tai toimintatavasta toiseen.
- Ajanhallinta: saatavilla olevan ajanminen arvioi ja työskentelyn mitoittaminen sen mukaan.
- Oman toiminnan seuranta: kyky huomata, eteneekö työtavoitteet suuntaisesti ja tarvitseeko toimintaa muuttaa.
- Loppuun saattaminen: työskentelyn jatkaminen siihen asti, että tehtävä on valmis ja palautettu.
Miten toiminnanohjauksen vaikeudet näkyvät koulussa?
Toiminnanohjauksen vaikeus voi näkyä kohtaan Toiminnan aloittamisena, tavaroiden unohtumisena, ohjeiden katoamisena vuoksi, tehtävien keskenmisenä tai vaikeutena arvioida työn vaatimaa aikaa. Oppilas saada juuttua yksityiskohtaan, siirtyä toiseen tehtävään ennen ensimmäistä valmistumista tai käyttää toistuvasti aikuisen muistutusta.
Vaikeus ei aina näy levottomuutena. Oppilas voi myös istua hiljaa tekemättä mitään, näyttää haaveilevalta tai käyttää paljon aikaa, jotta pääset aloittamaan. Ulospäin tilanne voi näyttää haluttomuudelta, vaikka oppija ei tosiasiassa pysty rakentamaan tehtävälle säädettävä aloituskohtaa.
Onko aloittamisen vaikeus laiskuutta tai motivaatiota puutetta?
Ei välttämättä. Oppija voi haluta onnistua ja ymmärtää tehtävän merkityksen, mutta aloituksen edellyttämät vaiheet eivät jäsenny riittävän selkeästi. Epäselvä ohje, suuri tehtäväkokonaisuus, kuormittunut vireystila tai pelko epäonnistumisesta voi nostaa aloittamisen kynnyksen hyvin korkeaksi.
Toiminnanohjauksen tuki alkaa tulkinnan muuttamisesta: kysymme, mikä työskentelyn vaiheessa estää etenemisen, emme vain sitä, miksi oppilas ei tee. Tämä auttaa löytämään konkreettisen tuen moittimisen tai toistuvan kehottamisen sijaan.
Miksi oppilas onnistuu joskus mutta ei aina?
Toiminnanohjaus vaihtelee tilanteen, kuormituksen, kiinnostuksen, vireystilan ja ympäristön mukaan. Tuttu, kiinnostava ja selkeästi rajattu tehtävä voi käynnistyä helposti, kun taas meluisa ympäristö, kiire tai monivaiheinen ohje voi ylittää käytettävissä olevat voimavarat. Vaihtelu ei tarkoita, että oppilas valitsisi vaikeuden tai pystyisi tahdonvoimalla toimimaan samalla tavalla kaikissa tilanteissa.
Ympäristön vaikutuksesta voit lukea lisää artikkelista Miksi sama ympäristö ei ole kaikille samanlainen?
Miten toiminnanohjausta voidaan tukea oppimistilanteessa?
Toiminnanohjausta tuetaan tekemällä näkymättömät työvaiheet näkyviksi. Tuki ei tee tehtävää oppijan puolesta, vaan vähentää muistamisen, jäsentämisen ja käynnistämisen kuormaa niin, että oppijan voimavaroja vapautuu varsinaiseen oppimiseen.
Käytännöllisiä tukikeinoja
- anna yksi selkeä ohje tai työvaihe kerrallaan
- kirjoita tai kuvita tehtävän vaiheet näkyville
- osoita konkreettinen aloituskohta: ”Avaa kirja sivulta 24 ja tee ensin tehtävä yksi”
- pilko suuri tehtävä pieniksi, saavutettaviksi osiksi
- käytä tarkistuslistoja, ajastinta ja visuaalista aikataulua
- ennakoi siirtymät ja kerro, mitä tapahtuu seuraavaksi
- tarkista ymmärrys pyytämällä oppijaa kuvaamaan ensimmäinen työvaihe omin sanoin
- sovi välietapit, joissa etenemistä tarkastellaan yhdessä
- tarjoa rauhallisempi työskentelypaikka silloin, kun ympäristön ärsykkeet kuormittavat
- anna palautetta käytetystä strategiasta, ei vain lopputuloksesta.
Vähentääkö tuki oppijan itsenäisyyttä?
Oikein mitoitettu tuki vahvistaa itsenäisyyttä. Ensin aikuinen tekee työskentelyn rakennetta näkyväksi ja toimii oppijan ulkoisena tukena. Kun taito vahvistuu, tukea voidaan vähentää vaiheittain: yhteisestä suunnittelusta siirrytään muistilistaan ja lopulta oppijan omaan suunnitteluun ja seurantaan.
Tavoitteena ei ole pysyvä riippuvuus aikuisen muistutuksista, vaan toimivien strategioiden oppiminen. Tuen tulee kuitenkin säilyä niin kauan kuin se on oppimisen ja osallistumisen kannalta tarpeellista.
Miten toiminnanohjaus liittyy oppimisvaikeuksiin ja neurokirjoon?
Toiminnanohjauksen vaikeuksia voi esiintyä monenlaisilla oppijoilla. Ne voivat liittyä esimerkiksi ADHD:hen, autismikirjoon, oppimisvaikeuksiin, kielellisiin vaikeuksiin, stressiin, univajeeseen tai kuormittavaan elämäntilanteeseen. Toiminnanohjauksen tuen tarve ei kuitenkaan edellytä diagnoosia.
Oppimisvaikeuksien yksilöllisyyttä koskevat tarkemmin artikkelissa Mitä oppimisvaiudet ovat?
Miten toiminnanohjausta huomioida arvioida?
Arvioinnissa on tärkeää erottaa opeteltavan asian hallinta tehtävän organisoinnista. Oppilas voi ymmärtää, vaikka pitkä kirjallisen työn suunnittelu, aikatauluttaminen tai palauttaminen olisi vaikeaa. Selkeät välitavoitteet, vaihtoehtoiset tavat asian osaamista ja riittävä aika ratkaisu varsinaisen osaamisen näkyväksi.
Katso myös miten tuntiaktiivisuutta arvioida oikeudenmukaisesti .
Toiminnanohjauksen tuki saavutettavaan opetukseen
Kun tehtävän rakenne, tavoite ja etenemisjärjestys ovat selkeitä, hyötyvät kaikki oppijat. Erityisen tärkeää tukea on niille, ohjauksen ohjaus kuormittuu helposti. Selkeys, ennustanti ja vaihtoehtoiset työskentelytavat laskevat, vaan rakentavat aidompaa mahdollisuutta saavuttaa ne.
haluat oppia tunnistamaan, mikä oppijan työskentelyä estää ja voi tukea kohdentaa henkilöä? Tutustu Yksilöllinen oppija -koulutukseen .
Artikkelin on kirjoittanut Heidi Tapaninaho, Neuromielen perustaja ja kehittäjä, kasvatustieteen maisteri, erityispedagogiikkaasiantuntija ja psykiatrinen sairaanhoitaja.
Kategoriat: : Koulu ja oppiminen
