Miten kuormitus vaikuttaa oppimiseen?
Neuromieli 
Kuormitus heikentää tarkkaavuutta, työmuistia, joustavaa ajattelua ja oppimista. Lue, miten kuormitus tunnistetaan ja oppijaa tuetaan.
Oppiminen ei tapahdu irrallaan kehon ja hermoston tilasta. Kun kuormitusta kertyy enemmän oppijan voimavarat ja palautumismahdollisuudet kantavat, tarkkaavuus, työmuisti, joustava ajattelu ja toiminnanohjaus heikkenevät. Tulee tuttu ja hallittukin voi tuntua vaikealta.
Miten kuormi vaikuttaa oppimiseen?
Kuormitus vie samoja kognitiivisia voimavaroja, tarvitaan uuden tiedon vastaanottamiseen, käsittelemiseen ja muistamiseen. Se voi vaikeuttaa keskittymistä, ohjeiden seuraamista, tehtävän aloittamista, virheiden huomioita ja palautetta mieleen. Kuortunut oppija ei saa olla menettänyt osaamistaan, mutta hän ei juuri siinä hetkessä voi käyttää sitä käyttäen tapaan.
Lyhytkestoinen ja sopivan voimakas kuormitus kuuluu oppimiseen. Uuden harjoittelu vaatii ponnistelua, eikä kaiken tarvitse tuntua helpolta. Ongelmaksi muuttuu silloin, kun vaatimukset toistuvasti ylittävät voimavarat eikä palautumiselle, tuelle tai tehtävän mukauttamiselle jää tilaa tilaa.
Mitä kuormitus tarkoittaa oppimistilanteessa?
Kuormitus syntyy yksilön, tehtävän ja ympäristön välisessä. Sama tehtävä voi olla yhdelle sopivan haastava ja toiselle ylivoimainen. Kuormitukseen vaikuttavat tehtävän vaikeus, työskentelyn kesto, aistiympäristö, sosiaaliset vaatimukset, epävarmuus, aiemmat kokemukset ja oppijan senhetkinen vireystila.
Kuormitusta ei siksi voi arvioida vain katsomalla tehtävää tai vertaamalla oppilasta. Olennaista on nopeasti, kuinka paljon oppijan tulee käyttää voimavarojaan voimavarojaan vastaamiseen ja kuinka hyvinvarat palautuvat.
Millaiset tekijät hankkia kuormitusta koulussa?
- Kognitiivinen kuormitus: suuri tietomäärä, monivaiheiset ohjeet, työmuistia vaativat tehtävät tai liian nopeat eteneminen.
- Aistikuormitus: melu, kirkas valo, liike, kosketus, hajut tai vaikuttavat ärsykkeet.
- Sosiaalinen kuormitus: ryhmätilanteet, tulkinnanvaraiset vuorovaikutustilanteet, esiintyminen tai pelko kielteisestä arvioinnista.
- Emotionaalinen kuormitus: huoli, epäonnistumisen pelko, ristiriidat, turvattomuus tai aikaisemmat kielteiset kokemukset.
- Toiminnanohjauksen kuormitus: aloittaminen, siirtymät, aikatauluttaminen, tavaroista suorittaminen ja avoimien tehtävien jäsenten tekeminen.
- Fyysinen kuormitus: univaje, nälkä, kipu, sairaus tai vähäinen palautuminen.
- Peittely kuormitus: omannnin, aistitarpeiden tai neurokirjon piirteiden jatkuva salaaminen ympäristöön sopeutumiseksi.
Ympäristön vaikutuksesta tarkemmin artikkelissa Miksi sama ympäristö ei ole kaikille samanlainen?
Miten kuormitus voi näkyä oppijan käyttäytymisessä?
Kuormitus voi näkyä levottomuutena, ärtyneisyytenä, voimakkaana reagointina, kiireisenä puheena tai vaikeutena pysyä paikallaan. Toisella oppijalla se näkyy vetäytymisenä, hitautena, katsekontaktin vähenemisenä, puheen niukkenemisena tai tehtävän ääreen jähmettymisenä.
Oppija voi myös alkaa vältellä tehtäviä, pyytää toistuvasti apua, tehdä huolimattomuusvirheitä, unohtaa ohjeita tai menettää aiemmin käyttämänsä strategiat. Koulupäivän ajan itsensä koossa pitävä oppilas saattaa purkaa kuormitusta vasta kotona. Siksi yksittäinen havainto ei aina kerro päivän todellista kuormitusta.
Miksi kuormittunut oppija ei pysty vain yrittämään enemmän?
Kuormituksen kasvaessa hermoston painopiste siirtyy oppimisesta selviytymiseen. Huomio suuntautuu uhkiin, ärsykkeisiin tai oman olon hallintaan, jolloin uuden tiedon käsittelyyn jää vähemmän kapasiteettia. Pelkkä lisäponnistelu voi tällöin kasvattaa kuormitusta entisestään.
Oppija voi haluta onnistua ja yrittää jo äärirajoillaan, vaikka hänen toimintansa näyttäisi ulospäin passiiviselta tai vastahakoiselta. Tuen lähtökohdaksi kannattaa ottaa kysymys: mikä tässä tilanteessa vie oppijan voimavarat?
Miten kuormitus vaikuttaa tarkkaavuuteen ja työmuistiin?
Kuormitus vaikeuttaa huomion suuntaamista ja ylläpitämistä. Oppija voi havaita jokaisen äänen ja liikkeen tai juuttua yhteen yksityiskohtaan niin, että kokonaisuus katoaa. Keskeytyksen jälkeen tehtävään palaaminen voi vaatia paljon tavallista enemmän energiaa.
Työmuistin kuormittuessa suullinen ohje voi kadota ennen kuin oppija ehtii toimia. Monivaiheinen tehtävä voi muuttua epäselväksi, vaikka jokainen vaihe olisi erikseen tuttu. Ohjeiden lyhentäminen, näkyväksi tekeminen ja vaiheittainen eteneminen vähentävät tarpeetonta muistikuormaa.
Miten kuormitusta voidaan vähentää oppimistilanteessa?
Kuormituksen vähentäminen ei tarkoita kaiken vaativuuden poistamista. Tavoitteena on poistaa sellaisia esteitä, jotka eivät kuulu opeteltavaan asiaan, ja mitoittaa haaste niin, että oppiminen on mahdollista.
Käytännöllisiä tukikeinoja
- selkeytä tehtävän tavoite ja ensimmäinen työvaihe
- pilko työskentely pienemmiksi kokonaisuuksiksi
- anna ohje sekä suullisesti että näkyvässä muodossa
- ennakoi muutokset, siirtymät ja arviointitilanteet
- mahdollista rauhallisempi työskentelypaikka
- tarjoa lyhyitä palauttavia taukoja ennen uupumista
- salli tarkoituksenmukaiset aisti- ja liikesäätelyn keinot
- tarjoa vaihtoehtoisia tapoja osallistua ja osoittaa osaamista
- vähennä samanaikaisten vaatimusten määrää
- tarkista yhdessä, mikä auttoi ja mitä seuraavalla kerralla tarvitaan.
Miten palautuminen tukee oppimista?
Palautumisessa hermoston kuormitus vähenee ja käytetyt voimavarat täydentyvät. Uni, tauot, ravinto, liike, turvallinen vuorovaikutus ja mahdollisuus olla välillä ilman suoriutumisvaatimuksia tukevat palautumista. Oppimisen kannalta tärkeää ei ole vain harjoittelun määrä vaan myös se, ehtiikö opittu jäsentyä ja vakiintua.
Palautuminen ei aina tarkoitettu täydellisesti toimitomuutta. Jollekin rauhallinen liike, toiselle, yksinolo, luonto taiteellisen mielikuvatava tekeminen auttaa vireystilaa tasaantumaan. Keinot ovat yksilöllisiä.
Miten yhteissäätely auttaa kuormittunutta oppijaa?
Kuormittuneessa tilassa oppijan omat säätelykeinot eivät aina ole käytettävissä. Rauhallinen ja ennustatava aikuinen voi auttaa neuvomaan signaalin, vähentämään tämän hetken ja asian mahdollisen seuraavan askeleen.
Lue lisää artikkelista Mitä yhteissäätely tarkoittaa?
Milloin kuormitukseen pitää puuttua?
Kuormi kannattaa puuttua, kun oppijan toimintakyky, osallistuminen, oppiminen tai hyvinvointi heikkenee toistuvasti. Huolestuttavia merkkejä ovat jatkuvasti väsymys, koulun välttely, voimakkaat purkaukset, vetäytyminen, fyysiset oireet tai se, ei vapaa-aika riittää palautumiseen.
Tuen tarvetta arvioitaessa on välttämätöntä oppijaa ja tilanteita useissa ympäristöissä. Tarvittaessa koulun tukitoimia suunnitellaan yhteistyössä kodin, oppilashuollon ja muiden ammattilaisten kanssa.
Kuormituksen ymmärtäminen tekee oppimisesta saavutettavaa
Kun kuormitus tulkitaan tiedoksi oppijan ja ympäristön yhteensopivuudesta, päästään syyllistämisestä toimiviin ratkaisuihin. Kaikkea haastetta ei tarvitse poistaa, mutta oppijan ei pidä joutua käyttämään ympäristön osaamista voimavaroista selviytymistä.
Hermoston tilan ja oppimisen yhteydessä käsitellään myös artikkeleissa Miksi vireystilojen tunnistaminen on tärkeää? ja Mitä hermoston säätely tarkoittaa?
haluatko oppia tunnistamaan kuormituksen, vireystilan ja oppimisen välisiä pyrkiä? Tutustu Hermosto, vireys ja oppiminen -koulutukseen .
Artikkelin on kirjoittanut Heidi Tapaninaho, Neuromielen perustaja ja kehittäjä, kasvatustieteen maisteri, erityispedagogiikkaasiantuntija ja psykiatrinen sairaanhoitaja.
Kategoriat: : Hermosto ja säätely
